Sain neulotuksi viitan selkään tulevat vekit. Postissa tuli villatäytteet taskuihin ja kaupasta ostin lankakeriä kun netistä tilaamani tulevat vasta 3 viikon sisään. Koululla meinas tulla riita koko ryhmän kesken. Kaikki kuitenkin rauhottui ennen itkukohtauksia ja oltiin taas samalla sivulla. Illalla tapasin Ingridin Belmont Streetillä ja mentiin yhteiselle kahvi kaksituntiselle Little Belmont Streetin varteen. Tyttö tarinoiden jälkeen suunnattiin tekstiili opettajien ja oppilaiden kanssa tutustumaan Aberdeenin kutojiin. Tapaamis paikkana tietenkin läheinen Pubi. Pieni soma paikka johon oli kuitenkin saatu mahdutettua 2 isoa kangasta joihin kaikkiin heijastettuna illan jalkapallopeli. Ainiin, ja yks laajakuva tv.


Olin laittanut huulipunaa, mutta jättänyt korkokengät kotiin kun ajattelin, että se olis vähän liikaa. Kun kaikki oli paikalla käveltiin yhdessä tien toiselle puolelle. Astuttiin sisään rakennukseen, käveltiin yläkertaan, jätettiin takit narikkaan ja käveltiin eteiseen.

Tässä vaiheessa vähän hävetti korkokenkien kämpille jättäminen. Meitä oli ottamasaa vastaan 5 kultakäätyihin pukeutunutta arvokasta vanhaa herraa. Isoimmat kultakäädyt kaulassa oli mestari kutojat. Aberdeen Weavers oli vaan yksi osa seitsemästä osastosta koostuvasta killasta. Nahkurit, vaatturit, kutojat, sepät jne. Seitsemän käsityöalan kaikki osaajat yhdessä. Saleja joiden kulmissa tuoleja 1500 luvulta lukien. Mestareiden essee töitä. Valokuvia jäsenistä vuosien varrelta. Ilmaista viiniäkin. Keksejä, teetä.
Ensin seisoskeltiin eteisessä, keskusteltiin ja siemailtiin viiniä. Sitten meidät ohjattiin tuoleille istumaan. Viime vuonna Aberdeenin kutojat järjesti kilpailun johon kaikki RGU:un tekstiili opiskelijat osallistui. Tän päiväinen tilaisuus oli järjestetty kilpailun voittajien palkitsemista varten. Voittaja oli Irma joka on kotoisin Hollannista, mutta asunut perheensä kanssa jo useamman vuoden Skotlannissa. Toiseksi tuli Julia. Molemmat esittelivät työnsä jonka jälkeen oli pieni tovi aikaa juoda lisää viiniä ja sitten oli kierrokselle mestari kutoja Herran opastuksella.



Ensimmäiseksi isoimpaan saliin. Salin päätyseinällä oli kaikkien seitsemän osaston vaakunat. Jokaisen alla korkeat ikkunat joihin oli tehty lasityöt raamattuaiheista liittyen aina kyseiseen osastoon. Esimerkiksi puuseppien vaakunan alla oli kuva Josephista puuta veistämässä ja jeesus lapsi lattialla leikkimässä. Salin sivuseinillä oli pitkät taulurivit killan tärkeistä henkilöistä. Yksi kuva herrasta joka toi rautatien Aberdeeniin. Vastakkaisella päätyseinällä isossa lasikotelossa miekka ja kaksi lippua. Kaikki esineistö sodasta joka oli Aberdeenissa vuonna 1411. Battle of Harlaw. ( http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Harlaw ).

Erääseen toiseen, hiemän pienempään lasikoteloon oli istutettu vanha miniatyyri kangaspuu kutojineen. Nukke ja osa kangaspuiden osista on alkuperäisiä, loput tehty piirustusten mukaan alkuperäisten mallisiksi. Ennen vanhaan mattokauppijailla oli kyseisen kaltaiset kangaspuut mukanaan. Jonkin sorttisen polkimen avulla mattokauppijaat pystyivät demostroimaan kangaspuilla kuinka mattoa tehdään. Opas kertoi, että malli toimii vieläkin. Kaikki killan jäsenet olivat miehiä. Naisista ei ollut kuvaa missään vuosien taakse ulottuvissa valokuvissa. Tiedä sitten, mistä se johtui. Opas kertoi myös, että mikäli halusi päästä osaksi kutoja kiltaa oli ensin lähetettävä tietonsa ja portfolionsa. Seuraavana vaiheena oli kutomis tunteja erään mestarin luona. Lopulta kun mestari tunsi, että oppilas oli tarpeeksi hyvä, kutsui hän 3 killan jäsentä tarkistamaan oppilaan taidot. Oppilas kutoi essee työtä ja killan jäsenet vahtivat. Essee työlle oli annettu tarkat ohjeet: langat, tiheydet, sidokset jne. Oppilaan kutoessa joku killan jäsenistä saattoi esim katkoa lankoja tahallaan tai muuten hankaloittaa oppilaan työtä. Päästäkseen killan jäseneksi, oli oppilaan suoriuduttava tästä kaikesta kunnialla. Kilta toimii siis vieläkin tällä tavoin.


Tässä kuvassa on King William Lyon. ( http://en.wikipedia.org/wiki/William_I_of_Scotland )
Toisessa päädyssä salia oli saman Herran kirjoituspöytä. Kantena toimi 6 tuuman paksuinen marmorilevy.

Tämä kuva ei liity kutomiseen, mutta on erään kiltaan kuuluneen Puusepän esseetyö. En kerro heti mikä se on. Ajattelin, että isän olis jännempi keksiä se itse. Muutkin voi toki auttaa!
2 kommenttia:
No niin
Siis kammesta pyöritetään---- vasemmalta päältä kaadetaan sisälle--
pystyssä olevat kaksi ¤pärettä¤ kannattelee ees-taas heiluvaa seulastoa---ja voila, kyljessä olevista ruskeanpunaisista luukuista
karisee ulos puhdasta viljaa. Varmaankin vasempi on varsinaiselle sadolle ja oikea luukku ns: isoille jyville/roskille.
Oliko oikein vai lusky gues
t_ ISÄ
Tais olla vähän liian helppo tehtävä :)
Oikein meni!
Lähetä kommentti