Tiistai oli hyvä päivä. Sain koottua neuletilkut kansioon. Sain tarkemman tehtävän annon suunnittelukilpailua varten (johon saan osallistua sittenkin). Neuleopettaja myös huomas mun tilkkukansiossa Sean Conneryn kuvan ja kerto, että se äiti oli Seanin luokalla back in the day. Hauska juttu, mutta pelottava jos alkaa ajatteleen Seanin ikää. Hetki sen jälkeen katsoin vessassa itseäni peilistä ja huomasin, että mun juurikasvu tukassa oli harmaa!
Keskiviikkona tein omia juttujani, kuten kaikki muutkin. Neuloin vekkejä, ne eivät onnistuneet. Tein myös kaavapaperin avulla mallinnusta mallinuken päälle. Mulla oli vahva tunne siitä, että tein jotain väärin. Pyysin opettajan tulemaan katsomaan, joka totesi, että väärinhän se oli. Hyvänä puolena kuitenkin se, että opettaja lupasi tavata mut Torstai aamuna heti ensimmäisenä.
Kotiin päästyäni mua odotti ovella paketti. Juoksin huoneeseeni, riisuin nopeasti takin ja repun ja avasin paketin. Päällimmäisenä ruisleipää. Meinasi itku tulla. Ja oli suklaata, lakua, sisua ja karkkeja. Kaikkia nameja! Kiitos myöskin Kretongista printtiin kirjasta, jonka tapaan kun Suomeen pääsen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti